Joulukiloja ja kinkun sulattelua

Ollaan siinä ajankohdassa, kun ihmiset ryhtyvät muutoksiin. Kysyn sinulta: mitä sinä aiot tehdä ja miksi?

Some täyttyy ”kinkun sulattelu” mainoksista ja ihmiset kyselevät mitä tekisivät seuraavaksi, kun jouluna tuli syötyä liikaa ja olo ei ole kummoinen.

On todella harmi miten paljon näen tätä:

  • Soimataan itseä jouluna syödyistä herkuista ja pidetään sitä vääränä vahingollisena tekona
  • Tuon teon vuoksi koitetaan nyt keksiä joku rangaistus, jonka avulla saa taas itsensä ruotuun

Toivoisin niin paljon, että tällaisia ajatusmalleja ja toimintatapoja ei olisi, mutta ymmärrän silti mistä ne tulevat. Tehdyille valinnoille ei kuitenkaan enää mahda mitään ja olemalla itselle ankara ei pääse mihinkään. Arkeen ja parempiin valintoihin voi kulkea ilman huonoa omatuntoa. Sano siis ennemmin itsellesi: tein itse jouluna omat valintani ja voin vaikuttaa vain tuleviin. Mitäs ne tulevat valinnat sitten ovat? Toivottavasti rakkaudella ja lempeästi itseä varten tehtyjä. Sinä et tarvitse rangaistusta ja niskasta kiinni ottoa, vaan pidä itseäsi kädestä ja askel kerrallaan luo itseäsi varten jotain hyvää.

Jos herkuttelit enemmänkin jouluna, miksi siitä pitäisi nyt kärsiä rangaistuksen muodossa?

Nyt varmasti jotkut ajattelevat ”no en minä ajattele noin!” ja hienoa jos asia on näin, loistavaa! On kuitenkin osunut paljon keskusteluita, joissa kysellään: mikäs pussikuuri olisi hyvä, kun joulukilot pitää saada äkkiä pois tai eräskin kyseli lisää infoa mun tammikuun valmennuksista sillä ajatuksella, että hän haluaa pistää itsensä rääkkiin, kun antoi luvan nauttia jouluna (kysyin lupaa tämän kertomiseen).

Kirjoitan tästä, koska toivon niin paljon ettei ihmiset lähde rankaisu/rääkki/kuuri/nälkälakko tms. linjalle, jossa tehdään täyskäännöksiä ja jotka suoraan sanoen ovat täysi vastakohta (eikä edes terveellinen) ylensyönnille ja liikkumattomuudelle eikä niistä usein/harvoille seuraa mitään hyvää.

Pysyviä muutoksia, miellekästä tekemistä ja innostavaa elämäntapaa ei rakenneta siitä lähtökohdasta, jossa itseä mollataan, haukutaan ja rankaistaan.

Onko sitten joulukilojen karistus ja kinkunsulatusjumpat huono juttu? Ei välttämättä: homman juju on siinä miksi niihin ryhdyt? Mikä saa sinut lähtemään sulattamaan jouluherkkuja lenkkipolulle tai mikä saa sinut ostamaan verkkovalmennuksen tammikuulle?

Jos ryhdyt kinkunsulatusjumppaan tai hankit itsellesi verkkovalmennuksen rankaisuna esim. joulun nautinnoista, se on mielestäni huono juttu. Jos taas lähdet lenkille sulattamaan ruokia tai hankit sen valmennuksen, koska haluat tehdä lempeästi rakkaudesta itseäsi kohtaan hyviä valintoja ja muutoksia sekä olet aidosti innoissasi ja valmis lenkkeilyyn tai valmennukseen, se on ihan loistavaa.

Eihän kukaan kiellä tekemästä itseä kohtaan hyviä valintoja, mäkin aion tehdä niin! Mutta en todellakaan siksi, että mun täytyy nyt rankaista itseäni siitä, että jouluna söin kinkkua, suklaata ja munkkia.

Eli mun mielestä on kyse siitä, mistä lähtöasetelmasta sä lähdet liikkelle: mikä on sun asenne, ajatus itsestä, ajatus tekemistäsi aiemista valinnoista..?

Tammikuu on monelle muutoksen aikaa, sallitaan se, mutta toivoisin, että mietit tosissasi mihin ryhdyt ja miksi? Suosittelen kaikkia unohtamaan rankaisu-asenteen, heittämään nälkälakot ja pussikuurit roskiin ja sen sijaan ryhtyä askel kerrallaan tekemään uudenlaisia valintoja, jotka todella lisäävät hyvinvointia, voivat kestää lopun elämää, niiden tekeminen tuntuu hyvältä sekä ne valinnat todella sopii just sun elämään/voimavaroihin/energiatasoon.

Unohtakaa myös ”kaikkimullehetinyt” asenne, koska niin tuskin käy kenellekään. Antakaa itsellenne lupa toteuttaa hiljalleen kestävää muutosta, jossa vaikutukset ei ehkä näy viikossa, vaan pidemmällä aikavälillä, mutta kenties pysyvästi.

Pohtikaa myös kysymyksiä mitä ja miksi? Lisäksi mitä sinulle tarkoittaa hyvinvointi ja onnellinen elämä? Minkälaista elämää haluat elää?

Jokaisen muutosmatka on omanlaisensa. Meidän tulee ennen kaikkea kuunnella sitä mitä mä itse tarvitsen ja haluan.

Mä tiedän sen tunteen, kun vaatteet kiristää, on raskas olo, inhottaa ehkä omat mässäilyt ja haluaisi saada paremman olon heti. Sitten helposti se ajatus etsii jotain pikaratkaisua. Tosiasiassa meidän tulee kohdata itsemme lempeämmin, tehdä askel kerrallaan muutoksia sekä tehdä sitä sisäistä työtä ajatusten ja tunteiden kanssa.

Se mitä sä sitten oikeasti teet: ostat verkkovalmennuksen, alat aamuisin käymään lenkillä, hankit kuntosalikortin, muutat ruokavaliosi, aloitat uuden liikuntaharrastuksen, ryhdyt nukkumaan enemmän, irtisanoudut töistä, jätät puolisosi… ihan mitä tahansa niin tee se siksi, koska sä tarviit sitä itseäsi varten ja sä haluat tehdä sen. Ei rankaisuna, ei siksi että muut tekee niin, ei siksi että joku käskee tehdä niin… vaan koska sä valitset itse itsellesi hyvää.

Muista myös, että hyvinvointi/terveystekoja on kymmeniä. Kyse ei ole vain ravinnosta ja liikunnasta (näissäkin laaja skaala kuinka voida hyvin), joten suosittelen pohtimaan elämää kokonaisuutena.

On vielä olemassa yksi näkökulma: teit mitä teit ja nyt elämä jatkuu kuten ennen joulua. Vaikka tammikuu tulee, ei ole pakko ryhtyä minkäänlaisiin muutoksiin. Teet siten, kun susta oikealle ja hyvälle tuntuu.

Toivottavasti tämä teksti sai sinut kääntämään katseesi lempeästi itseen ❤ -Krista

Ps. Alla olevasta linkistä löydät vielä tietoa alkavista verkkovalmennuksista tammikuussa, jotka eivät todella ole rääkkiä, pikamuutoksia tai rankaisua, vaan askel kerrallaan kohti sitä mikä sulle on parasta, kokonaisvaltaisesti.

https://rakastaenelamaa.wordpress.com/valmennukset/
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s