Ajatuksia painonpudotuksesta, joista en ole ehkä aivan samaa mieltä…

Painonpudotus on yksinkertaista, se on pelkkää matematiikkaa eikä kuitenkaan rakettitiedettä!

Musta tää on kaunis ajatus ja olisi ihanaa jos se pitäisi paikkaansa. Varmaan tieteellisesti ja fysiologisesti tms. katsottuna asia voikin yksinkertaisuudessaan olla näin. Mutta jos kyse todella olisi esim. kalorien ja kulutuksen laskemisesta ja kun ne ovat tasapainossa homma rullaa, ylipainoa olisi ihmisillä varmasti vähemmän. Mutta sitten kun siihen heitetään mukaan ihmisen ainutlaatuisuus, mieli, tunteet, tavat, menneisyys, suhde itseen… niin asia onkin jo aivan jotain muuta, koska suhde ravintoon sekä liikuntaan on monimutkainen eikä ehkä niin helposti muutettavissa. Ainakin suurella osalla mun havaintojen mukaan.

Eniten kuultu ohje: syö vähemmän kuin kulutat.

Tää liittyy selkeästi ylempään. Edelleen yksinkertainen ja helpolta kuulostava ratkaisu, jossa on kyllä se totuuden haiven, mutta ei ne asiat kuitenkaan niin helposti ratkea. Mä olen törmännyt ja kuullut varmaan satoja ellen tuhansia tarinoita painon kanssa kamppailusta. Olen kuullut ehkä viisi tarinaa, joissa painonpudotus on ollut yksinkertaista ja aikalailla täysin kiinni vain siitä mitä suuhun laittaa sekä kuinka ne kuluttaa.

Kuitenkin me ollaan erilaisia, yhä useamman painonpudottajan taustalla on mielen haasteet, tunneongelmat, minäsuhteeseen liittyvät asiat, vuosikausien ajan toteutetut tavat ja pinttymykset, tunnesyöminen, epävarmuus, häpeä, itseinho… kun nää kaikki heitetään mukaan siihen ruoka-liikunta-lepo hommaan niin painonpudotus onkin äkkiä vaikeampaa. Haaste ei ole useinkaan se, että ei tiedettäisi yhtään mitä tehdä vaan kyse on siitä, että se itse toteutus on hankalaa. Se ei ole kaikkien asioiden yhteissummana enää helppoa katsoa mitä suuhun laittaa ja lähteä liikkumaan. Saatika toteuttaa kaikkea rakkaudesta, hyvällä fiiliksellä ja itseensä uskoen. Monen ihmisen tarinaan liittyy moni muukin jopa isompi asia kuin se ruoka ja liikunta.

En voi onnistua, koska minulla ei ole ammattilaista apuna. 

Se on totta, että ammattilaisen apu, etenekin jos kemiat kohtaa, on todella hyvä juttu. Mutta ilman sitäkin voi onnistua! Mun mielestä tää on vähän sama kuin jotkut luovuttaa painonpudotuksessa ensimmäiseen flunssaan, koska ei voi mennä treenaamaan. Onhan painonpudotus muutakin, paljon muuta! On myös monia tapoja onnistua siinä painonpudottamisessa, eivät kaikki tarvitse siihen sitä ammattilaista. Toisten ihmisten tuki, edes sen yhden ihmisen tuki esim. kumppanin, sekä se että itse uskot itseesi on sitäkin tärkeämpää. Rehellisesti joillekin tämä voi olla myös tekosyy olla aloittamatta, ei haluta ottaa itselle tarpeeksi vastuuta, uskotaan kenties että siitä ammattilaisesta on taianomainen apu.

Mutta jos sulla on mahdollisuus niin ota ihmeessä joku apuun, jos taas ei niin älä luovuta sen vuoksi! Sä kuitenkin kaikissa tapauksissa saat tehdä suurimman työn itse.

al4
Mulla ei ollut ammattilaista apuna. Mutta mä etenin itselle mieluisesti, mulla oli hyvä tuki vierellä, mä otin itse selvää asioista ja päätin, että haluan oppia ja onnistua. Aina se ei siis tarvitse ammattilaista avuksi. Sä voit itsekin luoda kaikkea uskomatonta!

Ei ole väliä mistä ne kalorit tulee vaan kuluttaako ne liikkumalla.

Tämä on jopa oikeasti huolestuttava juttu. Onko tässä taustalla just se, että mennään painolukema edellä? Entä terveys, vaikka vaa´assa ei tapahtuisikaan mitään? Joskus aina lukee niitä tarinoita, kuinka jotkut pudottaa painoa syöden mitä vain kunhan laskee ne kalorit. Mutta totuushan on, että sillä mitä me suuhun laitamme on valtava merkitys monella tapaa. On aivan eri asia syökö 2000 kaloria kanasta, pähkinöistä, puurosta, marjoista, öljystä, riisistä vai eines nakeista, ranskalaisista ja ketsupista. Toki jälkimmäistäkin aina sillöin tällöin saa syödä. Jotkut kuitenkin ajattelevat, että kaikki sujuu hyvin vaikka syömällä hampurilaisia, jos paino vaan tippuu. Jos olet yksi heistä niin mieti miten paljon kaikkeen muuhunkin se ruoka vaikuttaa sun elämässä.

Painonpudotus vaatii itsekuria ja kieltäytymistä. 

Aina joskus varmasti näinkin on. Muutos vaatii muutosta ja aina se ei ole niin kivaa. Mutta asiat voi tehdä ja pitäisi tehdäkin niin, että itseltä ei tarvitse jatkuvasti kieltää kaikkea tai että itseä pitäisi rääkätä ja pakottaa johonkin lähes koko ajan. Jos lähtökohtana on se, että muutamme tapoja rakkaudesta itseämme kohtaan arvostaen itseämme ja haluten itsellemme hyvää niin mun mielestä liika itsekuri ja kieltäytymiset ei sovi siihen. Eikä muuten ole olemassa sallittuja ja kiellettyjä ruokia! Kaikkea saa syödä, ei asia kuinka usein ja kuinka paljon, mikä on kokonaisuus. Kun asiat tehdään itselle mieluisesti, sopivalla vauhdilla ja hyvällä fiiliksellä motivaatiokin pysyy paremmin yllä, siitä tulee miellyttävää elämää. Jälleen: teet muutosta loppuelämäksi. Silloin ei ole tervettä, jos mukana on liikaa negatiivista itsekuria ja kieltäytymisiä. Itseä ei tarvitse koko ajan paiskia eteenpäin vaan kannustaa.

Kaikista tärkeintä on se mitä suuhun laittaa.

Niinhän sitä aina sanotaan, että eniten määrää ravinto ja sitten liikunta sekä lepo. Kuitenkin täydet 100% määrittää meidän mieli ja sydän, mitä siellä liikkuu. Taas ehkä yksinkertaisesti se ravinto on tärkein, mutta sitten kun kaivetaan pintaa syvemmältä sieltä löytyy paljon muutakin.

c11

liikunta4

Vaaka on hyvä apuväline tuloksien seuraamiseen. 

Joillakin ehkä. Mulle itselle se ei sovi, koska määritän itseäni ja elämääni sen mukaan mihin vaa´assa 400 grammaa liikkuu. Ja se ei ole järkevää. Monille se vaakalukema tulee pakkomielteeksi, herättää liian suuria tunteita eikä se ole hallinnassa. Osa taas osaa käyttää sitä satunnaisesti motivaationlähteenä. Tärkeä onkin kuunnella itseään tässä asiassa. Jos vaaka ahdistaa, surettaa, stressaa enemmän kuin tuo iloa ja hyvää fiilistä niin laita se pois.

Mahdollisimman hyvään onnistumiseen tarvitaan tarkat ruokavalio- ja treenisuunnitelmat.

Tämäkin on niin yksilöstä kiinni, mikä nyt kenellekin  sopii.  Itse uskon, että lyhyemmällä aikavälillä varmasti tarkkaan noudatettu suunnitelma tuo parempia onnistumisia, siis kunnon ammattilaisen tekemänä ja seuratusti. Mutta pidemmällä aikavälillä itselle mieluisten elämäntapojen löytäminen ja niiden noudattaminen on ehkä parempi vaihtoehto. Joku kerran sanoi, että paperilapusta elämäminen on todellisen itsensä hukkaamista. Toisaalta onhan se vähän niin. Ja sitten taas mikä on mahdollisimman hyvä onnistuminen? Onnistuminen painonpudotuksessakin on monien asioiden kokonaisuus eikä vain se vaakalukema. Joten ei tarvitse tarkkoja suunnitelmia, moni muu asia on oleellisempi, mutta toki joillekin sopii.

Mitä mieltä te ootte näistä? Mihin sun ajatukset perustuu? – Krista 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s