Älä hauku lasta läskiksi

Ihmettelin eilen instagramissa, että miksi jotkut vanhemmat sanovat lapsilleen heidän painostaan ja käyttävät vielä sanoja pullukka, läski tms. Sellaisillekin lapsille ketkä ovat jopa laihoja. Sain monta hyvin surullista tarinaa luettavaksi viestien välityksellä. En kuitenkaan saanut yhtäkään vastausta siihen, miksi jotkut vanhemmat tekevät niin? Kukaan vanhempi ei kertonut omaa kantaansa. Ehkä se johtuu siitä, että siinä ei ole mitään järkeä.

Lasten ylipaino on kovassa kasvussa. Syitä sille on varmasti monia ja toki tämä on sellainen asia mikä ehdottomasti pitää huomioida. Vanhemman pitää huomoida, ei lapsen. Lapsuus on kuitenkin aika jolloin yksilö ja hänen tavat, arvot, identiteetti, itsetunto… kehittyvät ja kaikki vaikuttaa myös lapsen tulevaisuuteen. Vanhemmilla on todella iso rooli kaikessa tässä eikä monet ehkä edes ymmärrä sitä.

Olen lukenut rehellisesti sanottuna satoja ikäviä kokemuksia siitä, kuinka lapsena on tartuttu kyseisen lapsen painoon ja ulkonäköön: ”Ompas meidän neiti pullukka.” ”Hän on kyllä kaikista isoin lapsi.” ”Pitää laittaa namikielto, ettei tuo vatsa enää kasva.” ”Meidän tyttö se on lihava.” ”Sähän painat saman verran kuin siskosi yhteensä!” ”Eihän sulle sovi enää mekkokaan päälle, kun vatsa niin pullottaa.” Teineille sanotaan vielä niitä uskomuksia, että kukaan ei häntä sen kokoisena ja niillä vatsamakkaroilla huoli kumppaniksi. Elämässä ei menesty lihavana. Pitäisi näyttää siltä kuin naapurin tyttö. Olla yhtä laiha ja makkaraton. Näin sanotaan, vaikka lapsi/nuori olisi aivan normaalipainoinenkin.

Muutenkaan kenelläkään ei ole oikeutta sanoa toisen ulkonäöstä tai painosta mitään. Mutta vielä se, että sanotaan jotain tuollaista pienelle kasvavalle lapselle tai jo valmiiksi hyvin herkässä tilassa olevalle murrosikäiselle. Mietin vain, että eikö vanhemmat yhtään ymmärrä sitä minkälaisia ongelmia se voi tuoda?

Niin moni on kertonut aloittaneensa alle kymmenenvuotiaana laihdutuskuurit, koska isä haukkui läskiksi. Sama laihdutuskuuri jatkuu vielä neljäkymppisenä, jojoiluna.

Lapsille kehittyy helposti huono itsetunto, kehonkuvaongelmia, pelkoa, ahdistusta, syömishäiriöitä… niistä sanoista mitä se kaikista lähimmäinen ihminen sanoo. On todella surullista, että lapset aloittavat nälkälakkoja tai laihdutuksia, koska he eivät koe itseään riittäviksi. Surullista on myös se, että niin monella sama jatkuu aikuisuuteen eikä sitä tervettä hyvää itsetuntoa ehkä koskaan pystytä rakentamaan. Monella ongelmat painon ja syömisen kanssa lisääntyy. Tervettä suhdetta itseen ja ravintoon ei pystytä luomaan. Monessa tarinassa näkyy selkeästi se itseinho ja jojoilu sen vuoksi, mitä vanhemmat sanoivat lapsuudessa.

lapsi2.jpg

 

Mitä aikuisen päässä liikkuu, kun hän sanoo omalle tyttärelleen ”Oletpas läski. Syö vähemmän.”? Tuskin kukaan osaa antaa tällaiselle käytökselle hyvää perustelua. Lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja siitä painostakin saa aikuinen olla huolissaan. Ja joissakin tapauksissa siihen voi myös puuttua. Mutta se ei tapahdu niin, että näytetään lapselle se missä hänen kehossaan on vikaa, moititaan hänen syömisiä tai liikkumattomuutta tai verrataan häntä muihin. Lapselle ei pidä antaa sitä ajatusta, että hän ei riitä tai että hänessä on jotain vikaa. Lapsen ei pidä murehtia  itseään tai tekemisiään. Lapsen ei kuulu tuntea pahaa oloa tällaisista asioista. Jos näin käy, aikuinen on toiminut väärin.

Muutenkin tällainen negatiivinen lähestymistapa ei toimi missään asiassa. Mitä luulette, että se lapsi saa siitä, että hänelle sanotaan jotain tuollaista? Vai onko se vain ”hauska” heitto, mitä ei tarvitse ottaa tosissaan? Lapselle se voi olla todella iso asia. Vaikuttaa koko loppu elämään. Jopa se yksi ainoa kerta, kun toteat lapsen lihavaksi.

On karua miten sanat voi satuttaa niin paljon, että ne johtavat vuosia kestävään itseinhoon, painon jojoiluun, masennukseen, syömishäiriöihin…

Jos olet huolissasi lapsesi hyvinvoinnista ja terveydestä, toki saakin olla, niin voit tehdä sen vähin äänin. Älä ole huolissasi lapsesi ulkonäöstä vaan terveydestä. Älä kerro lapselle, että hänessä on jotain vikaa. Lapselle on hyvä rakentaa niitä terveellisen elämäntavan malleja ja pitää huolta lapsen terveydestä. Vanhemmilla onkin tässä hyvin iso rooli.

Näytä omalla esimerkilläsi tervettä ja positiivista suhdetta omaan itseen ja auta lasta rakentamaan terve itsetunto. Kehu, kannusta, kiitä. Älä hauku, moiti ja soimaa. Näytä itse esimerkkiä ja tee yhteiseen arkeen parempia valintoja, joilla voidaan vaikuttaa siihen lapsenkin terveyteen. Jotkut on jopa sitä mieltä, että lapsen voi laittaa laihdutuskuurille. Ei voi. Mitä se tuo lapselle? Kieltoja, ruoan jatkuvaa tarkkailua, inhottavaa liikuntaa? Ei varmasti mitään hyvää ja ollaan taas kaukana siitä terveestä itsetunnosta ja suhteesta ruokaan sekä liikkumiseen.

Lapselle voi opettaa ja näyttää arjessa niitä hyviä terveyttä edistäviä valintoja ilman sitä, että luodaan lapselle kuvaa siitä, että hän ei riitä. Ei puhuta kiloista, makkaroista, laihtumisesta tai herkkukielloista. Vaan puhutaan ennemmin siitä miten jokainen on arvokas, liikunta on hauskaa ja keho pitää siitä, nukkuminen on hyvästä, vesi on mahtava janojuoma, värikäs ja luonnollinen ravinto on maistuvaa ja tekee meille hyvää sekä herkut kuuluvat niihin tiettyihin hetkiin. Tällaisella hellemmällä ja myös pitkäkestoisemmalla tavalla lapsi oppii paremmin arvostamaan itseään sellaisena kuin on sekä yhdessä pidetään huolta kaikkien terveydestä.

Toivon, että tämä postaus sai miettimään sitä miten itse toimit lapsesi kanssa. Tai ihan sama kenen kanssa. Luotko heille hyvää itsetuntoa ja tervettä suhdetta ruokaan sekä liikkumiseen vai aiheutatko mahdollisesti hankaluuksia pitkälle tulevaisuuteen? Toki meitä on erilaisia ja toimitaan eri tavoin, mutta silti liian moni lapsi saa kuulla läheiseltään vääriä sanoja. ”Meidän tyttö on aika pullukka ja aloittaa herkkulakon” ei tee hyvää kenellekkään. – Krista.

lapsi.jpg
Vaikka kuka sanois mitä.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s