Kun et ole enää porukan lihava

(Huom. Puhun täysin itsestäni ja omista tunteista. Jos puhun esim. häpeästä niin en tarkoita, että ylipainoisten pitäisi hävetä itseään. Nämä on mun mielen asioita itseäni kohtaan.)

Tiedätkö sen tunteen, kun menet uuteen paikkaan, tapaat uusia ihmisiä ja olet porukan ylipainoisin? Tai oikeastaan menet minne vaan kenen kanssa vaan ja olet edelleen se porukan ylipainoisin? Kun sä et enää osaa ajatella mitään muuta kuin, että nämä kaikki varmaan näkevät vaan minun kiloni. Mä olen heille vain porukan lihavin ihminen.

Mä tiedän sen tunteen. Ja se tuntuu aika pahalta.

Eilen olin Kympin nainen liikuntatapatumassa. Tietenkin se piti ikuistaa kuvana! Olen jo tottunut kuviin ja kuvattavana olo ei tunnu enää niin pahalta. Kuitenkin mä jouduin kuvan keskelle ja menetin luottopaikkani reunassa, jossa on hyvä keikistellä ja näyttää parhaat puolet. Yllätyksekseni kuvasta tuli hyvä! (Ylin kuva)

Ensimmäinen asia minkä sanoin kuvan nähtyäni oli: Mä en enää näytä niin paljoa isommalta kuin te muut. Ja se oli totta. Se tuntui todella hyvältä.

Kuulostaako todella turhalta? Onko sillä nyt mitään väliä? No periaatteessa ei olekaan. En mä esim. katso muissa ihmisissä kuka nyt on tuon porukan isoin. Mutta omille tunteille sillä menneisyydellä mitä mulla on, tämä oli iso juttu. Ja mä sain siitä niin paljon voimaa! Tässä taas yksi hyvä asia mitä elämäntapamuutoksesta on seurannut ja se johtaa moniin muihin hyviin asioihin.

Muutamia vuosia sitten musta tuntui, että aina kun menin jonnekkin kaikki katsoi vaan mun ulkokuorta. Mun leima otsaan oli: porukan lihava. Musta tuntui, että en ole mitään muuta. Toki tämä ei pitänyt aina paikkaansa, näin se oma mieli muodosti asian. Osana tähän varmasti vaikutti se fakta, että no niinhän mä olenkin (harvoin tai jopa ikinä kukaan oli isompi kuin minä) ja toisaalta taas vuosia kuulin siitä, että olen lihava. Ne haukkumiset ja mollaamiset kuitenkin vahvisti sitä leimaa otsassa. Et sä ole näille ihmisille mitään muuta. Vain lihava. Toki oikeasti läheiset ihmiset ja perhe näkivät minut eri tavalla.

Suoraan sanoen se hävetti aina joskus. Olla se porukan isoin. Kun mentiin juhliin, baariin, rannalle minne vaan niin musta tuntui, että huomio kiinnittyy muhun, koska olen lihava. Mitenkään ei voinut piiloutua. Vaikka olisin hiljaa, kaikki näkevät minut silti. Toki jälleen tämä on vain mun ajatus. Olisikin mielenkiintoista kuulla mitä ihmiset ajattelivat kun tapasivat minut ensi kerran. Tai toki se porukan lihava -leima voi pysyä otsassa aina, ei vain ensitapaamisen ajan. Toivon kuitenkin, että mussa olisi ollut jotain muutakin annettavaa. Se lihavuus ei kuitenkaan juurikaan kerro minkälainen ihminen mä olen.

 

krista2.jpg

 

Nyt kun käyn jossain ja tapaan uusia ihmisiä, musta tuntuu että en saa enää samaa leimaa otsaan. Tai ainakaan kovin usein. Vähän aikaa sitten oltiin ystävien kanssa baarissa ja musta tuntui hyvältä mennä sinne. Mä en miettinyt ollenkaan katsookohan joku mua tai perustaako joku mielipiteensä minusta mun ulkonäön vuoksi. (Vaikka mulla edelleen on ylipainoa) Sekin oli kuitenkin menneisyydessä todella raskasta joskus löytää voimaa ja rohkeutta tavata uusia ihmisiä ja mennä kavereiden kanssa jonnekkin. Kun pelotti se mitä musta ajatellaan. Sanooko joku taas, että katsokaa joku lihava tuli! Nyt musta tuntuu, että kukaan ei sano niin. Eikä kukaan olekaan ainakaan yli vuoteen sanonut niin. Ihmiset näkee mussa jotain muutakin. Ja sinänsä ei se ihme ole, kun en enää näytä samalta.

Tuntuu kuitenkin todella hyvältä, että mä voin heti olla jotain muuta kuin se porukan lihava. Tuntuu hyvältä, että uskaltaa mennä kuviin muiden kanssa, kun ei enää hävetä oma koko. Vaikka toki eihän sen pitäis hävettääkkään, mutta ei se olekaan niin helppo homma olla itselleen armollinen, jos ympäriltä tulee jatkuvasti se sama alentava, mollaava viesti.

Mietin kauan kirjoitanko tätä. Kuulostaa niin turhamaiselle sanoa, että on iloinen ettei ole enää se porukan lihavin. Mutta tietyllä tapaa se tuntuu hyvältä. Mulla ei ollut voimia jättää negatiivisia kommentteja ja kiusaamista huomioitta. Mä en pystynyt täysillä tekemään omaa juttua, rakastamaan itseäni ja näkemään itseäni hyvänä. Mä en kyennyt rakentamaan itselleni sellaista ajatusmaailmaa, jolla unohtaa porukan lihava -leima.

Toki tämä on myös merkki siitä, että olen saanut elämääni muutettua ja terveyttä takaisin. Mutta samalla se antaa mulle mahdollisuuden olla jotain muuta. Näyttää enemmän sitä minkälainen mä olen sisältä, kun ihmiset ei nää tartu ulkokuoreen (mitä mun kokemuksella ainakin monet tekevät). Tuntuu, että mä sulaudun joukkoon enkä herätä heti huomiota. Tää kaikki tuntuu hyvältä sen jälkeen mitä mä olen kokenut.

– Krista ❤

 

porukka.jpg

Mainokset

4 vastausta artikkeliin “Kun et ole enää porukan lihava

  1. Todella hyvä kirjoitus ja iski suoraan minuun. Haluan kokea myös saman tunteen jonakin päivänä (toivottavasti jo syksyllä/ensi vuonna) josta kirjoitat. Lihavuus ei ole vain ne kilot joita kantaa vaan paljon muutakin sen ympärillä!

    Tykkää

    1. Kiitos. Lihavuus ja sen asian muuttaminen on niin iso asia, että se vaikuttaa vaikka ja mihin! Joskus jopa yllättää. Voimaa ja energiaa taipaleellesi, varmasti pystyt siihen 🙂 – Krista

      Tykkää

  2. Hei! Aika paljon samoja asioita pyöritän mielessäni. Joukkueessa pelaavana olen aina se porukan isoin. Ja vaikka kovasti koitan taistella noita ajatuksia vastaan, en pääse niistä. Nyt olen uskaltautunut puhumaan joitakin ajatuksia miehelleni. Joskus jopa häpeän itseäni hänen seurassa…
    Mutta suuntahan on aina eteenpäin

    Tykkää

    1. Moi! Se taistelu voi kestää kauan, mutta hyvä että olet puhunut miehellesi. Se on todella tärkeää 🙂 Ja vaikka kenenkään ei kuuluisi tuntea sellaisia tunteita niin aina niille ei voi minkään. Ei kannata kuitenkaan hävetä, kyllä meistä jokainen tänne mahtuu 🙂 Vaikeaa se on, mutta ehkä joskus sinäkin pääset kokonaan eroon häpeäntunteesta. Älä ainakaan ruoki sitä häpeää, silloin se ei poistu koskaan 🙂 Terkuin Krista

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s